Urtikaria piinasi todenteolla sen kaksi viikkoa ja sitten hävisi. Arvelin kaiken olevan kunnossa. Viisas neuvolan täti kuitenkin kysyi eräällä neuvolakäynnillä, että pitäisiköhän minun käydä varmuuden vuoksi verikokeissa. Kävin. Terveydenhoitaja soitti tuloksista ja ilmoitti, että sappihappoarvot ovat koholla ja minun on syytä mennä käymään äitipolilla lääkärin vastaanotolla. Sitä ennen vielä uusissa verikokeissa. Toiset verikokeet eivät osoittaneet enää mitään kohonneira arvoja, mutta minun oli kuitenkin vielä mentävä polille kuten sovittu.
Ote päiväkirjasta:
Torstai 11.2.2010
FB status: Sain määräyksen totaaliseen lepoon...WHAT??? Saikkua maaliskuun loppuun asti.
Menin tänään polikäynnille. Kaiken piti olla kunnossa kun uusissa labratesteissä sappihappoarvot olivat normalisoituneet. Tosin aamulla kun mittasin verenpaineen niin yllätyin kun se oli 140/90, kun koko tammikuun se oli pyörinyt siinä 110-120/60-70.
Lääkäri ultrasi. Ennen ultraa näytti mulle kirjasta, että tammikuinen ihottumani oli ollut kuitenkin jotain raskauteen liittyvää. Muisti siis, että oli käynyt katsomassa minun ihoani rv 20:n ultrassa. Nyt ultratessa oli hiljainen ja miettiväinen. Kutsui kollegankin paikalle ja kuiskuttelivat. Lopulta totesivat, että minun on nyt aika ruveta rauhoittelemaan ja lepäilemään. Sairaslomaa maaliskuun loppuun asti. Siis TÄH!!!!!!!!!!!!!!! Nythän varsinaisen myrkyn lykkäs kun epäilevät mulla alkavaa raskausmyrkytystä. Istukassa blokkeja ja verenpaine kohoaa. Virtsassa ei protskuja. Totaalistoppi töihin siis. Menin sekaisin.
Ultrauksen jälkeen jäin pötköttelemään vielä sängylle verenpainemittaukseen. Puol tuntia.
Olo oli edelleen sekava ja puulla päähän lyöty...vaatii hiukan sulattelua. Siinä pötkötellessä vuodatin ekat kyyneleet.
Sairaalasta lähdettyäni soitin heti Pasille. Hyvä kun pystyin puhumaan. Sit soitin ystävälleni, että tulen kahville. Kollegalle töihin soitin ja ilmoitin sairaslomastani. Taas itkin.
Aurinko paistoi ja oli pikkupakkanen. Kaunista. Ystäväni olohuoneessa selvittelin tunteitani ja mietimme, mitä tämä tarkoittaa. Ystäväni kertoi ystäviensä kokemuksia. Tulisin olemaan tiiviissä seurannassa, eikä minun pitäisi tehdä mitään raskasta nyt. Hän ihmetteli, ettei lääkäri ollut maininnut mitään täyslevosta.
Siinä sohvalla istuessa kävin vielä puhelinneuvottelun tärkeän asiakkaan kanssa. En tohtinut mainita heille, että minut on juuri määrätty sairaslomalle.
Sairaslomalle joutumiseni oli todellinen shokki. Töitä viimeisen päälle paiskineena tieto, että en saa tehdä töitä saatikka ajatella niitä oli kyllä melkoinen sisäistämisen paikka. Minunhan piti tehdä töitä vielä huhtikuun puoleen väliin saakka. En ollut tehnyt vielä mitään sen eteen, että jäisin pois töistä. Sanalla sanoen rukkaset putosivat siinä hetkessä maahan ja siihen ne jäivät makaamaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti